tiistai 26. huhtikuuta 2011

Sotilasloppupeli, siirtopakko ja "symmetriasääntö"

Opin viime yönä Nunn´s Chess Endings Volume 1 -kirjasta kätevän käytännön ohjeen, jota kutsun tässä "symmetriasäännöksi". Alla olevassa asemassa on mustan siirto. Aloittelijakin voi nähdä, että valkea häviää siirtopakkoon jouduttuaan, sillä mustan kunkku onnistuu penetroimaan. Hieman kokeneempi tuuppari voi suhteellisen nopeasti laskea, mikä on se on oikea tapa "lukita" daamisivuston sotilaat, jotta valkea joutuu siirtovuoroon sotilassiirtojen ehtymisen jälkeen. Aikapulassa tämä ei välttämättä olekaan niin helppoa. Lisäksi tämän tyyppisiä asemia joudutaan usein arvioimaan useita siirtoja ennakkoon. Tässäkin pelissä mustan piti arvioida viimeisen torniparin vaihdon ja d-sotilaan uhrauksen jälkeinen asema (=kuvion asema).

Niinpä hyvä käytännön ohje tälläisissa asemissa on se, että sotilaat pitää saattaa symmetriaan. Toisin sanoen musta pelaa ensin 1...b6! ja sen jälkeen yksikertaisesti pelaa valkean siirtojen peilikuvasiirrot. Valkea joutuu tällöin väkisinkin siirtopakkoon. Eikä mustan tarvi laskea yhtäkään siirtoa. Sama sääntö toimisi tietysti, jos valkea sotilaat olisivat esim. a3:ssa ja b2:ssa. Silloin musta pelaa 1...a6! jne.

Kuriositeettina mainittakoon, että 1...a5? ei yllättäen voitakkaan, vaikka valkea joutuukin siirtopakkoon.. syyn tähän jätän lukijoiden pähkäiltäväksi.

Lhead ryöstetty :-) (again!)















Edit 26.4.: Lhead on taas ryöstetty. Nyt lähti mukaan kasa avauskirjoja, Forcing Chess Moves ja Nunnin loppupelikirja vol. 1 (sotilas-, upseeri- ja daamiloppupelit). Olipa kyllä hyvä toi Nunnin kirja! Hänellä on erityinen kyky tehdä lyhyillä verbaalisilla selityksillä monimutkaisen tuntuisista asioista simppeleitä. Hän onnistuu tässä jopa paremmin kuin Dvoretsky. Laitan pikapuolin yhden esimerkin. Haen kohta Lheadiltä myös sen vol. 2:n (torniloppupelit). Mannisen loppupelitaidot pitää saada vuoden loppuun mennessä GM-tasolle! :) Forcing Chess Moves oli OK, mutta treenipelit konetta vastaan ovat parasta treenausta forcing moveissa! Yleensä Rybka 4:lle häviän niin, että juuri kun asemani alkaa tuntumaan varsin mukavalta niin tulee yllättävä "forcing move".    

Poliisi-TV:n mukaan reilu kolmikymppiminen mieshenkilö oli (taas) käynyt ryöstämässä Lheadiltä uusimmat shakkikirjat - ja lisäksi vielä muutaman vanhemman. J. Nunnin Understanding Chess Endgames on ryöstäjän mielestä poikkeuksellisen hyvä loppupelikirja (sitä siis jaksoi jopa lukea!). Kosikovin ihkauusi Elements of Chess Strategy on myös varsin hyvä (runsaasti harjoitustehtäviä). Mukaan lähti myös läjä avauskirjoja, pari ihan uutta sekä nippu vanhempia.

Eräässä tuoreessa repertuaarikirjassa ylistetään Veresov-hyökkäystä valkeille. Alla keskeinen asema Veresovin f3-jatkosta:

1. d4 d5 2. Nc3 Nf6 3. Bg5 Nbd7 4. f3 c6 5. e4 dxe4 6. fxe4 e5 7. dxe5 Qa5 8. Bxf6 gxf6 9. e6 fxe6 10. Qg4 Qg5 11. Qxg5 fxg5

 

















Ainoastaan mustalla voi tässä asemassa olla etua. Rybka 4:n mukaan mustalla on n. 0,35-0,40 sotilaan etu, mikä lienee hyvin lähellä "ultimaalista totuutta". Kirjoittajan mukaan mustalla on sitä sun tätä etua mutta valkean se ja se etu pitää aseman tasapainossa. Hetkinen.. eikös valkeilla yritetä saada avausetua?! Tämän tyylisiä kommentteja löytyy kirjasta useitakin. Alla vielä esimerkki Veresovin Qd3-variaatiosta, jota kirjoittaja pitää f3-variaatiota solidimpana: 

1. d4 d5 2. Nc3 Nf6 3. Bg5 Nbd7 4. Qd3 c5 5. Nf3 (ja nyt cxd4 sijaan) c4!? 6. Qd1 e6 7. e4 (muutoin koko Verosov-strategia menisi vessan pöntöstä alas. 7. g3 ehkä kuitenkin parempi, mutta Qb6:n jälkeen valkean on turha uneksia minkäänlaisesta avausedusta) Qb6 8. exd5 Qxb2 9. dxe6 Bb4 10. exd7+ Bxd7 11. Rb1 Bxc3+ 12. Bd2 Bxd2+ 13. Nxd2 Qxd4 14. Nxc4 Qxd1+ 15. Rxd1 ja pakollisten siirtojen jälkeen vain mustalla voi olla etua.



















Minulla on kyseinen kirja kotona ja olen tällä hetkellä toimistolla, joten en nyt pysty tarkastamaan mainitaanko kirjassa 5...c4:ää.

Samaisen kirjailijan tuore Lontoon systeemiä käsittelevä teos ei myöskään kestä kriittistä tarkastelua.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Tarviiko Sveshnikov Mannisen opastusta Alapin sisilialaisessa? Osa 1




















Mannisen ultimaalisessa avausteorialabrassa ei ole taaskaan laiskoteltu. Tässä kirjoituksessa käsittelen c3-sissua eli siis Alapin sissua. Ko. variaation ehdoton ykkösauktoriteetti Evgeny Sveshnikov on vastikään julkaissut järkälemäisen c3-kirjan. Kirja on todella laaja, mutta ei kovinkaan hyvin konstruttoitu. Myös tietyissä kriittisissä jatkoissa näyttäisi olevan aukkoja. Olen valinnut tarkasteltavaksi d5-variaation jatkon, jossa musta kehittää daamisivuston upseerit saman tien. Ekassa osassa suurennuslasin alla on valkean valitsema positionaalinen jatko.

1. e4 c5 2. c3 d5 3. exd5 Qxd5 4. d4 Nc6 5. Nf3 Bg4 6. Be2 (6. dxc5!? Osa 2) 6...cxd4 7. cxd4 e6 8. Nc3 Qa5 9. O-O (9. d5!? Osa 3) 9...Nf6 10. h3 Bh5 11. Be3 



















Avausteoreetikot eivät pidä tätä poikkeuksellista IQP-asemaa ongelmallisena mustalle, sillä valkealla ei ole minkäänlaisia kunkkuhyökkäysmahdollisuuksia. Valkea yrittää luonnollisesti pelata jossain välissä d5, mutta mustan on varsin helppo estää tämä suunnitelma. Mustan pitää myös varautua siihen, että valkean tarkoituksena on usein pelata g4 ja perään Ne5. Jälkimmäisen pointin huomioon ottaen lienee selvää, että mustan pitää nyt pelata 11...Bd6!, eikä 11...Be7 kuten Sveshnikovin kirjan esimerkkipelissä pelattiin. Jos valkea jatkaa samaa rataa kuin esimerkkipelissä eli 12. Qb3 Qb4 13. Qxb4 Nxb4 hänen on turha edes uneksia avausedusta. g4 ja Ne5 ei saavuta nyt mitään, sillä musta voi tarvittaessa vaihtaa e5-ratsun lähettiinsä. Valkea pelaa yleensä ensin 12. a3 ja vasta sen jälkeen 13. Qb3. Silloinkaan mustalla ei ole mitään ongelmia. Ainoa "ongelma" on se, että mustan voi olla vaikea pelata voittoa heikompaa pelaajaa vastaan.Tämä lyhyt katsaus riittää positionaalisen variaation "kumoamiseen".

lauantai 23. huhtikuuta 2011

Lohikäärme on hengissä ja voi (melko) hyvin














Pelasin tänään mustilla 10 + 10 minuutin pikapelin Rybka 4:sta vastaan lohikäärmeessä. Tutkiskelin lohikäärmettä pääsiäisen aikana, sillä "uusien" juttujen kanssa värkkääminen saa yleensä ehtyneen shakki-innon taas käyntiin. Lopetin lohikäärmeen pelaamisen muistaakseni 14-vuotiaana, kun menin kerran selo-pelissä nopeaan mattiin. Traumat ovat vieläkin olemassa. Anyway, olen tullut "tutkimuksissani" siihen johtopäätökseen, että valkea saa mukavan edun yhdessä jatkossa, ja mustan on hyvin vaikea (ellei mahdotonta) estää ko. variaatioon joutuminen, edellyttäen, että valkea käyttää oikeaa siirtojärjestystä. Eli "oikeisiin" Mannispeleihin lohikäärmeellä ei ole asiaa. Tuskin tarvitsee edes mainita, että ainoa vakavasti otettava jatko on Yugoslav-hyökkäys. Muissa variaatioissa mustalla ei ole mitään ongelmia. Ao. asema on em. pikapelistä. Valkea on käynyt ryöstämässä mustan sotilaan b4:stä, mutta mustalla on mukava korvaus matskusta. Peli päättyikin nopeasti siirtojen toistoon. Musta on siirtovuorossa..

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Super-Manninen is back.. and stronger than ever!

























Harjoitusmatsi Manninen - Haataja on nyt tasan 1-1. Katkera ekan pelin tappio on menneen talven lumia. Mannisen huippuunsaviritetty puuarmeija suorastaan murskasi Haatajan! Ridge lankesi ovelaan avausansaan, johon on aiemmin langennut ainakin kuuluisa unkarialainen suurmestari Lajos Portisch. Kyseessä ei ole siis ollut alkeellinen jippo. Avauskirjoissa väitetään, että mustan hyökkäys on voittoisa. Etsinkin pakottavaa voittojatkoa pitkän aikaa, mutta sellaista ei ilmeisesti olisi edes ollut tarjolla. Rybka 4:n mukaan pelasin itse asiassa vahvemman siirron kuin Portischin vastustaja, joka oli myös kuuluisa suurmestari. Myös jatkossa pelasin koneanalyysien mukaan suht tarkasti, vaikka oletin pelin jälkeen ihan muuta (johtuen em. avausteoriaväitteistä). Näin myös valkean parhaan puolustussiirron (18. siirto), mutta Ridge ei sitä pelannut. Vasta nyt olen tyytyväinen eiliseen peliin (poislukien aikapulapelaaminen). Manniselle voitaisiin hyvin antaa jo suurmestarin titteli. :-)

Pitää antaa lopuksi hieman krediittiä myös Ridgelle. Ihmeen kauan hän onnistui sinnittelemään vaikeassa asemassa. Uskallan väittää, että Ridgen vahvuusluku nousisi nopeasti tasolle 2200, jos hän systemaattisesti opiskelisi avausteoriaa.

Myrskyvaroitus on siis lähetetty Ylivieskan suuntaan. Jos ilmaannun paikalle, voittajasta tuskin on mitään epäselvyyttä. Paikalle on kuulemma tulossa myös "weak club players" -kategoriaan kuuluvia paiskojia. Ko. kategorian virallisen nimilistan löydät täältä. :D

PS. Aikapulaan liittyen löysin seuraavanlaisen ohjelistan naissuurmestarin artikkelista. Eipä tuosta mitään ihmeempiä "ohjeita" löydy..

Playing in your own time trouble
While some players (including very top guys like Grischuk or Ivanchuk) are used to playing in severe time trouble nearly each game, it’s very energy-consuming and risky. Therefore, it’s better to prevent such emergencies and make sure you always have enough time on your clock. But what should one do if time trouble is already there for some reason?
1)      Use your opponent’s time wisely. Try to scan the position, find his/her candidate moves and prepare your responses.
2)      Simplify the position. There is a good old saying “the more pieces you exchange, the less you will blunder”. If you are playing with increments, forced variations (unless they spoil your position) are welcome, so are repetitions. You might have seen a master repeat the position two times not because he/she wants a draw, but just to gain another minute on the clock before proceeding. This is a classical Soviet-school trick.
3)      Try to avoid complications and make solid moves that don’t hang anything.
4)      Find a plan in order to save time on making moves. Of course, in sharp positions that can be tough to do, but sometimes (e.g. in endgames) all you need is to find which piece to relocate, etc., and there are your next few moves.
5)      Stay extremely focused: don’t leave the board or stand up to see other games.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Rybka hallitsee myös ratsuloppupelit



















Pelasin taas tänään treenipelin Rybka 4:sta vastaan. Rybkaa vastaan on siinä mielessä mukava pelata, että se vaihtelee jatkuvasti avauksia ja niiden variaatiota. Yksi tasapeli vasta takataskussa (mustilla) pitemmillä miettimisajoilla ja sekin johtui lähinnä siitä, että kone sattui pelaamaan avausvariaatiota, joka johti pakottavasti tasaiseen loppupeliin. Tosin olen pelannut treenipelit aina mustilla (poislukien ko. peli).

Oheinen kuvio on tämän päiväisestä pelistä. Musta eli Rybka 4 on siirtovuorossa. Jätän lukijoiden ratkaista, miten musta sinetöi suhteellisen pieneltä näyttävän edun voitoksi..

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Rybka sommittelee



















Sain taas kuonoon Rybkalta pikapelissä. Musta pelasi juuri 21...Qxg5?? (21...Ndc5 olisi ilmeisesti johtanut mustan etuun, mustan daami oli siis d8:ssa) ja nyt uhkaa tappava paljastusshakki e2 ja ratsu f5:ssä on suissa.. mutta valkea vastasi matilla! Oho.. :O