lauantai 12. maaliskuuta 2011

JYS nurin 6-0, OSS SM-liigaan!



















Vinke ja Kilpi pelasivat tasan, loput pelit päättyivät OSS:n voittoon. Yllä oleva asema on pelistä Kilpi-Niemi. Ilmeisesti valkea ei voi mitenkään voittaa peliä huolimatta "ylimääräisestä" upseerista. Musta vain siirtää kunkun b4:ään..

Alla oleva asema on puolestaan pelistä Manninen-Pirttimäki M. Valkealla on strateginen voittoasema jo siirron 13. Nd4 jälkeen. Peli ei kestänyt enää kovinkaan pitkään, joskin tasoeroa oli "vaivaiset" 600 pistettä. Oli miten oli, pelin aikana tekemäni evaluaatio kesti myös post morter -analyysit. Black is strategically lost!

torstai 10. maaliskuuta 2011

Shakkistrategiaa by Kosikov - Osa 1: Lähettipari ja nappuloiden vaihtaminen

























Aloitan juttusarjan, jossa käsittelen strategiaan liittyviä asioista. Kirjoitukset perustuvat Alexei Kosikovin kirjaan Elements of Chess Strategy. 

Kirjasta löytyy varsin massiivinen lähettiparin tarjoamaa etua käsittelevä luku. Yksi ko. luvun osioista käsittelee nappuloiden vaihtamista. Ketä hyödyttää daamien vaihto? Tähän on helppo vastata; daamien vaihto hyödyttää lähettiparin omistajaa, sillä taktiikka vähenee ja peli etenee loppupeliä kohden.

Entä ketä hyödyttää tornien vaihtaminen? Oletetaan, että valkealla on tornipari plus lähettipari ja mustalla tornipari plus ratsupari tai lähetti ja ratsu. Lähetti ja torni pelaavat tunnetusti hyvin yhteen... mutta molempien torniparien vaihto hyödyttää pääsääntöisesti lähettiparin omistajaa. Tornipari kykenee muodostamaan mattiuhkia ja hyökkäämään heikkouksien kimppuun ilman muiden nappuloiden apua. Näin ollen tornipari tuo asemaan keskipeliluonnetta. Sen sijaan viimeisen torniparin vaihdosta ei voida antaa minkäänlaista nyrkkisääntöä.

PS. Kuten sanottua, lähetti ja torni pelaavat hyvin yhteen. Lueskelin tänään myös Alexei Suetinin klassikkokirjaa 3 Steps to Chess Mastery. Kirjassa annetaan hyviä esimerkkejä aiheen tiimoilta. Lähetti-torni -kaksikko näyttäisi avoimessa asemassa pelaavan tappavan hyvin yhteen - ainakin Fischerin ja Karpovin käsissä! Palaan aiheeseen pikapuolin.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Lontoon systeemin tarjoama "avausetu"



















Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani tuoreen Lontoo-opuksen, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. Lontoo on tunnetusti avaus, joilla valkean on turha edes uneksia avausedusta - jos siis musta on edes hieman tutustunut ko. systeemin. Lontoon systeemin kannattajat ovat näemmä ruvenneet käyttämään uutta "hienostunutta" siirtojärjestystä. Pääjatkossa päädytään yllä näkyvään asemaan, mustalla on siirtovuoro.

Kirjan kirjoittaja puolustelee valkean asemaa tähän tyyliin: Mustan tilaetu on pelkkä optinen illuusio, sillä daamit ovat vaihtuneet. Tämä argumentti pitää ainakin osittain kutinsa. Valkean eduiksi hän mainitsee avoimen a-linjan sekä paineen mustan keskustaa vastaan. Ensimmäinen argumentti on täysin korrekti, mutta missä se valkean "paine" mustan keskustaa vastaan piileksii? Paine lienee minimaalinen; musta voi tarvittaessa tukea keskustaa f6:lla. Lisäksi hän mainitsee psykologisen edun: musta voi kuvitella omaavansa mukavan edun. Tämä lienee korrekti pointti.

Mutta se keskeinen kysymys kuuluu: Missä on valkean etu tässä asemassa, jos musta pelaa vaikkapa 14...Nc5? Valkean avaus tuskin on kovin onnistunut, jos hän kykene juuri ja juuri pitämään aseman tasapainossa. Itse ainakin pelaisin tätä asemaa mieluummin mustilla..

PS. Huomenna käsittelyssä norjalaisten Leningrad-läpyskä. Siitäkään ei ole liiaksi positiivista sanottavaa. Muuten, mainitsin eilen Alexei Kosikovin Elements of Chess Strategy -kirjan. Se oli jopa parempi kuin mitä ensivilkaisulta päättelin. Postaan lähipäivinä blogiini muutamia mielenkiintoisia poimintoja Kosikovin kirjasta.

Tuuppailua IQP:tä vastaan (Lahti - Manninen, Kokkola, 2011)

1. d4 d5 2. Nf3 Nf6 3. c4 c6 4. Nc3 e6 5. e3 Nbd7 6. Qc2 Bd6 7. Bd2 O-O 8. Be2
a6 9. a3 dxc4 10. Bxc4 b5 11. Ba2 c5 12. Rd1 Qc7 (12...Bb7) 13. Ng5? cxd4 14. exd4



















Valkea on pelannut avauksen hyvin passiivisesti ja hänen nappulansa sijaitsevat varsin kömpelösti. Ratsun loikka g5:een oli ihan turha. Mustalla on siis jo huomattava etu. Musta teki juuri valkealla eristetyn d-sotilaan (IQP), mikä oli oikea ratkaisu. Valkean lähetti d2:ssä näyttää nyt lähinnä koomiselta. Se sijaitsisi paremmin jopa c1:ssä!

Tähän väliin on hyvä kerrata IQP-asemiin liittyvää ”peruskauraa”. Oletetaan, että IQP:n omistaa valkea (kuten esimerkkipelissäkin).

IQP:n haitat:

  1. IQP on suhteellisen helppo hyökkäyskohde, sillä sitä voidaan luonnollisesti suojata vain isommilla nappuloilla (siis muilla kuin sotilailla).
  2. IQP:n puolustaminen sitoo valkean muita nappuloita eli niitä ei voida silloin käyttää tehokkaasti muihin tarkoituksiin.
  3. Musta saa tärkeän upseeritukikohdan IQP:n edestä (tarkoittaa lähinnä d5-ruutua ja ko. upseeri on lähes poikkeuksetta ratsu).
  4. IQP:hen liittyvät ongelmat yleensä kasvavat aseman yksinkertaistuessa, ts. kun siirrytään kohti loppupeliä. Näin ollen nappuloiden vaihto hyödyttää pääsääntöisesti mustaa.
IQP:n hyödyt:

  1. IQP:n ansioista valkea voi kehittää nappuloitaan helpommin ja aggressiivisemmin. Tämä koskee erityisesti tummaruutuista (c1) lähettiä.
  2. IQP:n ansiosta valkean ratsulle on hyvä tukikohta e5:ssä ja tietyissä tilanteissa myös c5:ssä.
  3. d5-etenemisuhka (joka poistaisi IQP:n ja yleensä antaisi myös valkealle aloitetta) sitoo mustan nappuloita ko. ruudun kontrollointiin.
  4. Mustan on vaikea kehittää upseereitaan aktiivisiin asemiin ilman myönnytyksiä. Tämä koskee erityisesti vaalearuutuista (c8) lähettiä (vrt. valkean tummaruutuinen lähetti). 
  5. Valkealla on hyvät kuningashyökkäysmahdollisuudet ratsutukikohdan (e5), aktiivisten lähettien ja avoimen e-linjan ansiosta. 
Näiden pointtien pohjalta on formuloitu ”kultainen sääntö”, jonka mukaan IQP-asemissa valkean pitää pyrkiä painostamaan mustan kuningasasemaa, kun taas mustan pitää pyrkiä pitämään IQP:n edessä oleva ruutu (d5) tiukassa kontrollissa ja yksinkertaistamaan asemaa. Erityisesti ratsujen vaihto hyödyttää mustaa, joskin tähänkin sääntöön löytyy poikkeuksia.

Yksinkertaistuksilla musta pyrkii luonnollisesti siirtymään loppupeliin, jossa valkean ongelmat kasvavat. IQP:n ja loppupelin välisistä yhteyksistä on vedetty seuraavanlaisia johtopäätöksiä (myös tässä oletetaan, että IQP:n omistaja on valkea):

  1. Sotilasloppupeli on yleensä puolustettavissa edellyttäen, että valkealla ei ole toista heikkoutta.
  2. Edellä mainittu periaate koskee myös samanväristen lähettien loppupeliä.
  3. Ratsuloppupeli on ilmeisesti vähiten ongelmallinen valkealle. 
  4. Tornien olemassa olo yleensä vaikeuttaa valkean puolustustehtävää, sillä tornien ansiosta mustalla on paremmat mahdollisuudet luoda valkealle toinen heikkous. 
  5. Valkealla on suuria ongelmia silloin, kun hänellä on IQP:n rajoittama ”huono lähetti” vs. mustan ratsu.
14...h6?! (Bb7 mustan selvin eduin) 15. Nge4 Nxe4 16. Qxe4 Bb7 17. Qh4 


















Mustalla on tietysti etua. Suunnitelmani oli pelata Qc7-d8-f6 ja sitten Bf4:llä jne. yksinkertaistaa asema edulliseksi loppupeliksi. Tämän daamimanoveerin tarkoituksena oli myös estää mahdollinen lähettiuhraus h6:een. Valkealla on itseasiassa d5-etenemisuhka päällä, mutta ignoroin sen, sillä oletin valkean kuningassijannin estävän etenemisen saman tien. Tämä olettamus oli - ainakin osittain - oikea; musta nimittäin säilyttäisi etua: 17...Qd8 18. Qxd8 Rfxd8 19. d5 Ne5! Tästä huolimatta välitön d5-ruudun kontrollointi 17...Nb6:lla saattoi olla paras ratkaisu.

17...Qd8 18. Qh3 



















Nyt mustan olisi pitänyt ehdottomasti ottaa d5-ruutu haltuun Nb6:lla tai Nf6:lla, mutta en vieläkään pitänyt d5-etenemistä ajankohtaisena uhkana valkean kuningassijannin vuoksi. Olettamus oli täysin väärä! Eihän musta voi pelisiirron jälkeen edes avata e-linjaa lyömällä d5:een, sillä ratsu tippuisi d7:stä. Tämä jäi kokonaan näkemättä.

18...Qf6?! 19. O-O?! (valkea selvästikin ajatteli samalla tavalla; 19. d5 oli tietysti oikea siirto ja asema on suurinpiirtein tasan) Nb6 (vihdoin se d5-ruutu otettiin kontrolliin!) 20. Bb1 Nc4 21. Qd3

Juttu jatkuu..

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Kaarlen turnauksen saldo 3,5/5

Palasimme juuri Ouluun. Eka turnaus (uuden shakki-innostuksen alkamisen jälkeen) meni ihan OK; 3,5/5 ja kaikki vastustajat suht kovia. Suorituslukuni oli 2183, mutta tämä olikin vasta alkusoittoa. Lopputulokset eivät ole minulla tiedossa, sillä lähdimme jo aikaisin ajelemaan kotia kohti. Ilmeisesti jaoin kakkossijaa. Palkinto tulee jälkijunassa..

Minulla tuskin on kovin hyviä vertailupisteitä, sillä ekan kierroksen vastustajani törpötteli lauantaina sen verran reippaasti, ettei saapunut sunnuntaiaamuna paikalle. Näillä seikoilla ei ole minulle kuitenkaan merkitystä. Vain ja ainoastaan oman pelitaidon kehittymisellä on merkitystä. Ja kaikissa peleissä tunsin olevani se vahvempi tuuppari (poislukien vikan kierroksen peli eli muutaman siirron remi reissukaverin kanssa). Analyysejä seuraa pikapuolin..

Joku minulle tuntematon "venäläinen suuruus" oli myös tullut pelaamaan Kokkolaan. Kohtasin Igorin 4. kierroksella valkeilla. Kuten ao. kuviosta näkee, Igor on joutunut todella ahtaalle. Hän kuitenkin asetti ovelan ansan pelaamalla juuri Db7-e7!



















"Ei muuta kuin keskusta auki ja piste on himassa", ajattelin.



















Lähdin käymään vessassa odottamatta mustan daamin siirtoa. Kävellessäni takaisin päin ihmettelin, miten daami on edelleen a7:ssä ja minun kello käynnissä. Igor oli tietysti pelannut:

27.. Bxg5 

Outs!! :O Nyt mustalla on etua. Yritin pitää naaman peruslukemilla ihan kuin olisin laskenut tämänkin, mutta todellisuudessa taisin näyttää suurinpiirtein tältä:

















Onneksi onnistuin vielä voittamaan tämä pelin. :-)

torstai 3. maaliskuuta 2011

Huomenna ajelemme Kokkolaan

Harjoitusmatsin toka peli siirtyy ensi viikolle, sillä menen pelaamaan Kaarlen turnaukseen ja avausvalmistelut ovat vielä pahasti kesken. Muutenkaan ei olisi kovin hyvin idea pelata juuri ennen viikonlopputurnausta. Laitan tulospäivityksiä blogiini hotellin koneelta.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011