Mainitsin aiemmin, että "Valkealla on suuria ongelmia silloin, kun hänellä on IQP:n rajoittama ”huono lähetti” vs. mustan ratsu." Tämä olettamus on Alexander Baburinin kirjasta Winning Pawn Structures. Luskelin eilen sängyssä Jan Timmanin kirjaa Power Chess with Peaces. Ostin ko. teoksen jo muutamia vuosi sitten, mutta en ollut siihen koskaan erityisesti hyvin paneutunut. Onneksi nyt myös loppupelitekniikan hiominen on ruvennut todenteolla kiinnostamaan, joten kirjan loppupeliosiota tuli sitten tutkittua pikkutunneille asti. Olin varsin yllättynyt havaitsessani, että IQP:n ja huonon lähetin haltija saa yleensä pidettyä remin, vaikka hänellä olisi kaksi heikkoutta (IQP + takasotilas lähetin värisillä ruuduilla). Tarkkaa peliä se toki vaatiin.
JT toteaakin, että "..the rule for the endgame of good [knight] against bad bishop states that the defending player will go under if he has at least three weaknesses - i.e., isolated or backward pawns on the color of his own bishop."
"In practical play it is advisable, when faced with an endgame like this, to consider from time to time how the position minus the minor peaces should be assessed."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti