Takaisin tositoimissa

 

























Muutama viikko meni kirjepelien osalta lepsummin, kun oli reissuja ja kaiken maailman kissanristiäisiä. Olin valtaosan ajasta "pelilomalla" (ajanlasku pysähtyneenä), mutta meni siitä useita päiviä myös täysin hukkaan. Välillä tuli tehtyä siirtoja melko heppoisien analyysien pohjalta juuri ennen reissua tai ihan vaan motivaation puutteen vuoksi. Nyt on kuitenkin ollut muutaman päivän ajan taas kunnon analyysit käynnissä. Kaikkien kivien alle on pakko kurkata, jos meinaa pärjätä. Tämä vaatii kohtuullista pelimäärää; optimaalinen lienee jotain 5 tai 6 peliä kerrallaan. Sillon ehtii paneutua asemiin erittäin hyvin, mutta toisaalta ei kyllästy tutkimaan vain yhtä tai kahta asemaa.

Modernin kirjeshakin jäätävä remitaipumus on kuitenkin ruvennut jo suoraan sanottuna v--------n. Suomi-Saksa -maaottelun lupaavassa pelissä ehdotin juuri remia, sillä realistisia voiton mahdollisuuksia ei ole näköpiirissä. Myös promoturnauksen yksi lupaava asema kuivui kasaan ja tulostaululle ilmestyi juuri 1/2 - 1/2.

Kirjeshakki näyttäisi kaipaavan jonkinmoista sääntömuutosta. Kuten uusimmassa Kirjeshakki -lehdessä oli puhetta, turnausten "heittopussit" yleensä ratkaisevat turnaukset. Kun kärki pelaa tasan, niin ratkaisevaan rooliin jäävät "pakkovoitot" heittopusseista.

Miten kirjeshakissa voi ylipäätänsä hävitä, jos hieman panostaa? Yhtään minun kannalta huonoa asemaa ei ole laudalla. Onneksi sentään pari peliä on kohta voitettu. Ja ehkä pian kolmaskin. Pitää olla varsin "lahjakas" tunari, jos onnistuu saamaan itsensä valkeilla strategiseen häviöasemaan 14 siirrossa! Stockfish näyttää mustalle (=minulle) noin puolen soltun etua, mutta oikeampi evaluaatio lienee "White is already strategically busted". Toisaalta on syytä huomata, että (kirje)shakki ei ole kaikille henki ja elämä, joten pelaamiseen ei välttämättä käytetä paljoa aikaa ja vaivaa.