Otsikon toteamus on lainattu GM Kotroniaksen kirjasta The Grandmaster Battle Manual. Poimin tänään tietokannasta yhden voittopelini vuodelta 2008. Vastassa oli eräs "lähes mestari" ja muistaakseni jo silloin yli 2200-eloinen seurakaveri.
Pelasin lähes välittämästi 17.b4, sillä siirto oli mielestäni täysin itsestään selvä ja en muistaakseni liieemmin edes miettinyt mustalle muita vaihtoehtoja kuin 17..cxb4. Se tapahtuikin pelissä ja musta hävisi nopeasti muutamien virheiden jälkeen. Jos olisin jo silloin tutkinut paria aiemmin mainitsemaani neuvostoliittolaista mestariteosta (erityisesti Lipnitskyä), olisin hyvin suurella todennäköisyydellä ottanut huomioon sen, että musta voi vastata sivustahyökkäykseen aloittamalla keskustaoperaatiot upseerisiirrolla 17..Ne5!
18.Nxe5 dxe5 19.Bg3
Tilanne on muuttunut varsin radikaalisti. Mustan d6-takasotilas on muuttunut tärkeäksi e-keskustasotilaaksi, joka tukkii tehokkaasti valkean kannalta tärkeän h2-b8 -diagonaalin. Lisäksi bxc5 ei enää avaa linjoja mustan kunkkuasemaan, sillä sotilas voidaan lyödä takaisin lähetillä. Vaikea sanoa, mikä olisi nyt paras siirto mustalle, mutta ihmissilmään 19..g6 näyttää loogiselta jatkolta; laitetaan keskustasotilaat liikkeelle. Komodon ykkössiirto on 19..f6, joka lyö aseman lukkoon, mutta kone arvioi useat siirrot käytännössä yhtä hyviksi, mukaan lukien 19..g6:n. Ehkä Komodo ei valitse g6-siirtoa ykkösjatkoksi, koska vaalearuutuisten lähettien vaihduttua mustan kunkkuasema on symbolisesti heikentynyt. Valkealla saattaa olla myös mahdollisuuksia tunkeutua daamilla mustan asemiin lähettien vaihdon jälkeen.
19..g6 20.Be4 f5 21.Lxb7 Kxb7
Mielenkiintoinen asema, joka lienee dynaamisessa tasapainossa.
"Modern positional play attaches key importance to numerous subtleties bound up with the interconnections between flank operations and play in the centre." -- Alexey Suetin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti