sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Konkreettinen (tieteellinen) lähestymistapa shakkiasemien arvoinnissa

Totuus toiminnan päämääränä erottaa tieteen muista yhteiskunnan ilmiöistä, kuten ideologiasta, taiteesta ja uskonnosta. Ensimmäinen tieteelliseksi katsottava totuuskäsitys on peräisin Aristoteleelta, jonka yhä pätevän määritelmän mukaan totuus on ajatuksen vastaavuutta kohteensa kanssa (ns. korrepondenssiteoreettinen totuuskäsitys). Lenin totesi aikoinaan, että ”Totuus on aina konkreettista, (täysin) abstraktia [eli yleisiin käsitteisiin perustuvaa] totuutta ei ole!”
Tämä koskee myös shakkiasemien arviointiin liittyviä totuuksia. Modernien analyysimoottoreiden avulla totuuksien toteen näyttö on nykyisin selvästi helpompaa; pitkätkin variaatiot on helppo varmistaa aukottomiksi supervahvojen analyysimoottoreiden avulla. Inhimilliset virheet ovat siis historiaa.
Vain konkreettisen (tieteellisen) lähestymistavan avulla voimme 1) näyttää toteen ne maksimit, periaatteet ja säännöt, jotka ovat määräävässä auktoriteettiasemassa tietyssä spesifisessä asemassa; ja 2) tietää kuinka näitä teoreettisia käsitteitä pitää soveltaa käytännössä. Tämä konkreettinen lähetystapa auttoi Neuvostoshakkikoulua tuottamaan huippuluokan pelaajia kuin liukuhihnalta. Botvinnikin mukaan Neuvostoshakkikoulun olemassa olosta voidaan puhua vasta Chigorinin astuttua kuvaan. Chigorin omisti koko elämänsä shakin tutkimiselle ja ”hänelle shakkidogmaattisuus oli täysin vieras käsite” (Lipnistky).











Musta on juuri pelannut b6 ja aikomuksena on ilmiselvästi laittaa painetta valkean "nimzokaksoissotilaaseen": Qa4, Ba6 ja Nc6-a5. Tämä on tyypillinen idea niissä nimzovariaatioissa, joissa valkea sallii c-kaksoissotilaan muodostumisen. Näyttäisi olevan vain ajan kysymys, että c4-solttu siirtyy puupalikoiden hautausmaalle. Alkeellisimpia shakkiperiaatteita (kehitä nappulat nopeasti jne.) dogmaattisesti noudattava pelaaja todennäköisesti pelaisi e3, mutta silloin hänellä olisi ongelmia c4 sotilaan kanssa; Qa4 jne. tai linnoitus ensin.
Pystyykö valkea mitenkään provosoimaan mustaa siirtämään cxd4? Silloin kaksoissotilas muuttuisi suhteellisen vahvaksi keskustasotilaspariksi ja pitkää solttua muistuttava tummaruutuinen lähetti heräisi henkiin. Tämän lyönnin jälkeen daamien vaihto on käytännössä pakollista ja valkealla olisi suuri etu daamittomassa keskipelissä.
Aseman tarkempi tutkailu tuo esiin omalaatuisen seikan - nimittäin sen, että mustan kuningasta ei ole turvaamassa ainuttakaan kevytupseeria; ne istuvat vielä tukevasti lähtöruuduissaan. Lisäksi mustan daami on jumissa daamisivustalla ja hänen kuningasasemansa on jossain määrin heikentynyt f5-siirroon vuoksi. Mustan kuningas olisi siis suurissa ongelmissa, jos valkea pystyisi muodostamaan painetta kuningaslaidalle. Voidaan siis todeta, että mustan kuningasasema on hänen Akilleen kantapäänsä. Ja tunnetun periaatteen mukaan hyökkäys pitää kohdistaa vastustajan heikoimpaan kohtaan. Tämä on kuvion asemassa määräävässä auktoriteetti-asemassa oleva periaate. Siis 11.g4!!.  
Tämä vahva siirto ei kävisi mielessäkään shakkidogmaatikolla. Sehän rikkoo mm. seuraavia periaatteita: 1) kehitä nappulat nopeasti; 2) älä aloita valmistelematonta hyökkäystä; 3) älä heikennä omaa kuningasasemaasi. Nämä periaatteet ovat kuitenkin ko. asemassa epäolennaisia.
Valkean nerokas 11. siirto muuttaa aseman luonteen täysin. Musta ei voi nyt edes uneksia rupeavansa uhkailemaan valkean c4-sotilasta, sillä paine kuningassivustalla kasvaisi sietämättömäksi. Blogini lukijat voivat miettiä, mitä mustan pitäisi pelata, jotta asema pysyisi suurin piirtein kasassa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti